Ja liukuhihna liikkuu

Ja taas olisi yksi fantti valmis. Pieniä mutta työläitä. Pientä pipertämistä nämä vaatii ja hermot meinaa mennä. Ihania ne ovat, kunhan ovat valmiita, mutta tekemisessä meinaa välillä usko loppu. Mökillä olessa tein yhden vaalenpunaisenkin naapurin uudelle tulokkaalle, mutta siitä unohdin ottaa kuvan! Kun huomasin asian, kauhistelin aikani, mutta eihän sitä voi vauvaperheen arkea mennä häiritsemään...(suloinen vauva, en mä siitä ota kuvaa vaan tosta mun antamasta lahjasta...) eli ei kuvaa tästä tekeleestä.



Tämä ensimmäinen raidallinen versio menee ystävän ystävälle, joka ensi viikolla juhlii vauvakutsujaan. Mies ja Stiina olivat, tässä järjestyksessä, järkyttyneitä, että tämä fantti ei jääkään meille nurkkiin lojumaan. Suloinen kuulemma on, suloisin tähän mennessä.

edit: Ja ohje elefanttiin löytyy siis täältä Kyseessä on siis Susan B. Andersonin elefantti. Suloinen keksintö!



Eilen tuli kaupasta mukaan Modan kesälehti, jossa oli runsaasti neuleohjeita. Hieman ehdin selata ja taas oli uusi projekti puikoilla. Pakko kokeilla kukallista vauvan nuttua, kun sellaisen nyt neuloo ihan hetkessä... Eli taas on puikoilla uutta...

Taas juhlitaan valmista

Kuten eilen kerroin, sain viikonloppuna oikein tekemisen puuskan vähistä yöunista huolimatta. Miehen mummille piti ideoida syntymäpäivälahja ja puuskassani päätin, että ehdin hyvin neuloa mummille unisukat alpakasta, siitäkin huolimatta että tiedossa oli ystävän syntymäpäiväjuhlat lauantai-illaksi. Ja minä kun en ole edes mikään sukkien neuloja! Montakaan paria en ole elämäni aikana neulonut. Mieskin epäili, että ehtiikö nyt tuossa ajassa. Ehtii ehtii... Pikapikaa ajettiin Käsityö-Elisasta hakemaan teeteen alpakkaa ja neulomaan. No eihän ne sukat valmistuneet sunnuntaiksi päiväksi vaikka kuinka neuloin vimmalla autossa, kun ajelimme Uuteenkaupunkiin mummin luo kahvittelemaan. Loput sukista tikuttelin valmiiksi vasta sunnuntai-iltana kotimatkalla, rohkenen silti väittää, että olisivat olleet valmiit sunnuntaina, jos ei oltaisi lauantaina käyty synttäreillä. Mutta mummi juhlii oikeasti vasta tänään tiistaina, joten hyvin ehtivät postissa perille sankarille.



Eli aivan perussukat neuloin, lankana tuo teeteen alpakka. Lankaa kului tasan 60 grammaa. Toivottavasti auttavat mummin kylmiin jalkoihin. Hyvää syntymäpäivää Mummi! Lankana tuo teeteen alpakka oli ihan kiva neuloa. Tosi pehmoista lankaa tosin niinhän alpakka tuppaa yleensä olemaan. Kyllä nuo jalassa itsekin voisi nukkua.



Ja kun tuolla lankakaupassa piti kerran väkisin lauantaina käydä... niin pitihän sitä nyt itseäkin muistaa. Regian sukkalanka, jostain syystä vihreänä, vaikka muut värit aiheuttivat myös tutinaa sormenpäissä, lähti mukaan ja houkuttaa nyt neulomaan. Mutta ne miljoonat muut projektit ensin... Samalla ostin helmilankaa, jotta voin neuloa Stiinalle hiiren ja tehdä sitten hiirelle suloisen vaaleanpunaisen nenän. Aina täytyy keksiä lisää syitä ostaa lisää lankaa. Addejakin vilkuilin, mutta mietin, että olisi ne ekat Addit kiva saada lahjaksi eli parempia aikoja odotellessa... No ehkä ostan ne sitten toiste ihan itse, ensin pitää harkita mikä koko olisi se tärkein ensimmäinen hankinta. Miehellekin mainitsin näistä puikkojen ferrareista mutta luulen että tämä oli sellainen toisesta sisään toisesta ulos, joten täytyy sitkeästi jatkaa vihjailua.

Ja kun kerran käytiin oikein Uudessakaupungissa asti kylässä sunnuntaina, pitihän sitä paikallisessa kaupassa pysähtyä ostoksilla ja kas nekin myy kaikki Suomen kaupat valloittanutta novitaa... siellä oli vaikka millä mitalla lankaa puoleen hintaan ja ostin sitten kaksi kerää rose mohairia, kun niissä oli niin kauniit nuo värit...(eli muutakaan en keksinyt ja pakkohan sitä nyt alelankaa on ostaa ;))

Lompakon työviikko

Nyt kun isi palasi töihin me on Stiinan kanssa taas saatu aikaiseksi. Eli taas ollaan käyty ostoksilla, kortti on vinkunut. Stiina sai ruohonleikkurin sekä Brion koiran, nyt ei tarvitse enään tytön alahuulen vapista ja silmät punehtua, kun naapurin pojan ruoholeikkuria ei saakaan lainata koko päiväiseen käyttöön. Äidille me löydettiin kaikkea kivaa ja lankoja. Tietysti. Sinooperista matkasi kotiin tildan kaksi aivan ihanan suloista peltirasiaa. Sisään voi säilöä kaikki aarteet ja ihanuudet.



Ruohonleikkurikaupasta löytyi taas samosta, tällä kertaa appelsiinin värisenä. En ymmärrä mikä tässä langassa on, sillä se viehättää minua niin paljon, vaikka tiedän kokemuksesta että sitä ei ole mitenkään erityisen kiitollista neuloa. Silti olen aina sitä lankahyllyllä hypistelemässä. No se oli sentään alennuksessa, tosin ainahan samos on...



Tiimaristakin löytyi mukaan kaikkea kivaa. Tälläisiähän kuuluisi näpertää ihan itse mutta minä ostan omani tiimarista, ainakin vielä. Nämä voikin säilöä noihin ihaniin peltirasioihin.



Tietysti me käytiin myös Ikeassa. Siellä kun ei myydä lankaa, piti tyytyä kankaisiin. Mukaan löytyi myös ihan tarjotin ja kulhosetti. Näistä meinasi tulla tappelu, sillä eräiden mielestä ne ovat leluja ja äidin mielestä taas ei. Kuvaakaan ei olisi saanut ottaa, otin sitten päiväunien aikaan ja piilotin kaappiin turvaan. Kankaasta on suunnitteilla nalle ja kassi, kumpi kummasta tai molemmista molemmat on vielä harkinnassa.





Nyt tuntuu vähän siltä että tämä viikko me ollaan kotosalla. Ja ihan kiltisti pysytään vaan omassa pihassa. Paitsi että käydään muskarissa, joka meillä alkoi Stiinan kanssa viime viikolla. Ja ehkä innostun ompelemaan sen kassin ja nallen. Jätin tahallaan ompelukoneen keittiön pöydälle alkuviikosta, kun ompelin naapurin housuja. Ahdisteleva psykologia toimi ja lauantaina sain sitten kauhean tekemisen puuskan ja lyhensin kahdet farkut ja ompelin verhot Stiinan huoneeseen. Eli jotain olen tehnytkin enkä vain juossut hulluna kaupoilla. Tosin tuli sitä tehtyä viikonloppunakin...

Ihme ja kumma

Miehen siskon lahjabolero on nyt sitten neulottu kasaan. Toivottavasti se miellyttää saajaansa. Ohje on novitan kesä 2009 lehdestä, lankana tennessee savunsininen ja langan menekki oli hieman vajaa kolme kerää.



Näyttää tuossa ylemmässä kuvassa tosi pliisulta tuo väri, melkein harmahtavalta. Tämä kuva on lähempää ja siinä näkyy todellinen väri paremmin ja tuota mallineulettakin edes hieman.


Tätä oli ihan kiva neuloa ja ihan näppärästi meni lopulta tuo yhteenkokoaminenkin. Suurin ongelma koko prosessin aikana oli löytää rintaneula, jolla boleron saisi kiinni edestä. Kultasepänliikkeet myy vain Kalevalaa ja se oli hieman liian hintava vaihtoehto. Lopulta löysin kuvassa olevan rintaneulan Turun kauppahallista. Kyllä se tuohon sopii jotenkin.

Mielestäni tuo kyseinen savuisen sinisen sävy on yksi kauneimmista sinisistä, mihin olen törmännyt. Olen ostanut sitä alelaatikoista pari vuotta sitten ja uhrasin nyt lähes kolme kerää tähän. Vielä sitä olisi 6 jäljellä ja siitä haluisin neuloa itselleni jotain. Boleron jämät käytän taas yhden fantin tekemiseen ystävän ystävän vauvalle.

Baarista ostettua

Siis lankabaarista. Eli taas on käyty lankakaupoilla. Tällä kertaa ostokset hankittiin miehen nimissä etukäteissyntymäpäivälahjaksi. Synttäreitä juhlitaan oikeasti vasta syyskuussa... Täällä ollaan aikas ovelia, jotta lankaa saadaan kerättyä lisää. Lankabaarin valikoima ei ollut ihan suurimmillaan mutta ostettavaa kyllä löytyi. Ihanin oli Nauravan lampaan lanka, Madame Pompadour bambulankaa 70 villaa 30 bambua. Värit on aivan ihanat! Miten mä ikinä raaskin käyttää tämän mihinkään?



Mukaan tuli myös Dropsin alpakkaa ja villalankaa.

Meillä kasvaa fantteja

Meillä on valmistunut fantti jos toinenkin. Punainen on tenneseetä jämistä tehty eli ei hajuakaan miten paljon siihen meni lankaa, mutta ei paljon. Iso vihreä on sitten mamboa, hetken päähänpisto tehdä se noin paksusta langasta, mutta kun oli aloitettu niin pakkohan se oli tehdä loppuun. Ei ihan kivointa hommaa, mutta suloisia ne on.

Vinkki ohjeeseen löytyi täältä ja ohje sitten taas täältä. Raidallisena tuo olisi niin syötävän suloinen mutta ajattelin että valmistuu nopeammin kun teen yksivärisenä.



Myös Stiinan nukke Lissi sai uudet vaatteet.



Stiina ei pitänytkään vaatteista aivan yhtä paljon kuin äiti olisi halunnut Stiinan pitävän... No hetken ne saa olla päällä, jos neiti ei heti huomaa. Todella työlästä hommaa muuten tuo nuken vaatteiden neulominen. Olin suunnitellut tekeväni vaikka mitä Lissille mutta tuon piiperryksen jälkeen pidän kyllä taukoa.