26. toukokuuta 2012

Katala tytär

Cladonia hullutus on aiheuttanut sen, että lepuuttelen nyt ranteita hetken. Viides Cladonia valmistui eilen, mutta ranteet eivät oikein tahdo pysyä perässä. Kahdessa viikossa olen neulonut alusta loppuun peräti kolme Cladoniaa ja yhdet sukat.



Ohje: Cladonia by Kirsten Kapur 
Lanka: Hopeasäie sukka, väri asser 93 g
Puikot: 4 mm
Ravelryssa: Cladonia III


 Saako neuloja olla joskus itsekäs? Varsinkin jos neuloo lähes työkseen muille. Itselle tulee neulottua niin kovin harvoin...


Selitykset sikseen, sillä ranteiden kireyteen löytyy syy. Tämä kamala ja katala tytär neuloi äidilleen huivin mutta päättikin pitää sen ihan itse. Rivi riviltä yritin uskotella itselleni, että pystyn luopumaan huivista, mutta tämän valmistuttua päätin omia sen itselleni. Ihastelin pingoitettua huivia niin lumoutuneena, että asian voi ymmärtää vain toinen totinen sinisen ystävä. Aivan ihanasti värjätty lanka. Tätä lankaa oli suorastaan ilo neuloa. Niinpä äidille piti neuloa toinen huivi ja sen kanssa tulikin sitten kiire. Varsinkin kun puikoilla oli jo seuraava huivi. Niistä sitten enempi jahka kuvat saadaan koneelle.

14 kommenttia:

  1. Kaunis ku mikä. Ei ihme, ettet raski luopua siitä. Mun Cladonia-hinku vaan kasvaa kun näitä sun huiveja ihastelen.

    VastaaPoista
  2. Kylläpä on kaunis, jälleen kerran!

    Vaikuttaa siltä, että pakko on tämä ohje ostaa ja neuloa, niin paljon olet (ja muutkin ovat) kehuneet tätä mallia!

    Ja kyllä, joskus saa olla itsekäs näissä neulomisasioissa.

    VastaaPoista
  3. Uskomattoman kaunis huivi taas, aivan upea väri! En ihmettele ollenkaan, että halusit pitää tämän itselläsi. Tosin hämmästyttää, että raskit edellisistäkään luopua... Kiitos muuten mitoista, eipä tuo tosiaan niin kovin pieni olekaan :)

    VastaaPoista
  4. Sun tyttäret ei kyllä ole katalia, kun antavat sun neuloa. Sun tahtisi on aika hengästyttävä.

    Nimim. "Ei enää pieniä lapsia, mutta aikaansaannokset olemattomat"

    VastaaPoista
  5. Siis eihän se ole itsekästä, että tekee itselleen, voivathan muutkin neuloa itselleen jos jotain tarttevat, mikä velvollisuus meillä neulojilla on muille ylipäätään neuloa mitään? Tää on siis asia mitä oon useinkin miettinyt, että mistä se sellainen velvoite tulee. Eri asia on, jos haluaa neuloa toiselle ja antaa lahjan ja ilahduttaa, toinen se, että ei muka ollenkaan saisi itselleen neuloa (siis täh, miksi ei..) vaan aina pitäisi muille olla neulomassa..olikohan tää nyt sekava selitys :) Itsekin mielelläni neulon muille, mutta aika on rajallista ja aattelen että ensisijaisesti käytän sen omiin tarpeisiini, että kun vaikka tarvitsen neuletakkeja niin sit neulon ne enkä neulo lahjaneuleita muille sitten kun tää on kerta tilanne, enkä aio potea huonoa omaatuntoa siitä, lainkaan en :)

    Kaunis Cladonia jälleen kerran!

    VastaaPoista
  6. Aivan upea on kyllä tämä huivi. Kuule sitä pittää olla itsekäs! Mä valittelin taannoin etten ehi neulomaan muille ku lapsille ja itelle pitäs tehä sitä ja tätä ja tuota tarpeellista. Mies sano, että päätät nyt että neulot vaan itelles. No eihän se oo onnistunu, ei sitä niin itsekäs vaan ossaa olla. Mutta ehkä joskus...

    VastaaPoista
  7. Oih mikä huivi, en miekään olisi raaskinut luopua vaikka sininen ei mikään ultimate -lempivärini olekaan...

    VastaaPoista
  8. Upea on tämäkin huivi! Tuommoinen sinisen sävy munki silmään passaa, vaikka sininen ei yleensä mun väripalettiin kuulukaan.

    Hillasen kanssa samoilla linjoilla. Itse neulon lahjaksi neuleita silloin, kun siltä tuntuu ja hyvin harvoille (neulelahjoja arvostaville ja niitä oikeasti tarvitseville). En suostu olemaan muiden neulontakone teki se musta itsekkään muiden silmissä tai ei. En myöskään edes uhraa ajatuksiani huonolle omalletunnolle sen takia, että en vietä kaikkea aikaani neulomalla muille. Minun harrastus ja minun vapaa-aika :)

    VastaaPoista
  9. Siis nuo Cladoniasi ovat niin ihastuttavia, että käyn kuolaamassa niitä täällä harva se päivä :O)

    Itselle tulee harvemmin neulottua, sukkia ehkä, mutta omatekemiään on ihana antaa lahjaksi, varsinkin sellaisille, jotka ymmärtävät sen "arvon", lähinnä juuri, miten jonkun tekemiseen menee aikaa ja joskus purkamista ja mietiskelyä ja uudestaan tekemmistä. Itse olen vielä aika kranttu, mitä uskallan laittaa eteenpäin, jos antaja arvostelee työn jälkeäni vaikka ompeluksissa tms. Tämä on kylläkin omaa vainoharhaisuuttani, todennäköisesti kukaan ei arvostele mitään (ehkä).
    Mutta, tarkoitus olisi Cladonia nauloa - ITSELLENI ja VAIN ja ainoastaan itselleni :)

    VastaaPoista
  10. Tiina: Jep, tää on mun :D Enkä luovu!

    Lotta: Kiitos :D

    Maikki: Kiitos :D Kyllä tämä on ihana malli. Ja se on niin tarpeen olla joskus itsekäs :D Minen oo melkein koskaan...

    Sanna: Kiitos ja tää on niin minun väri, ihana! Juu ei nämä ihan pieniä ole, mutta ei mahdottoman isojakaan.

    Ellimelli: No ei nämä omat kyllä oo :D Lähiaikoina kun ilmat ovat sallineet oon neulonut ihan hirmu paljon hiekkalaatikon reunalla :D tässä on vaan se että kun neuloo näin paljon jonain viikkoina niin sitten kun ei oikein ehdi niin tuntuu, että tarttis kun aiemminkin ehti.

    hillanen: Kiitos! Ja kiitos tuosta rohkaisustakin. Mun ongelmahan on se, että mä neulon aivan liikaa muille enkä itselle melkein lainkaan. Ja en uskalla aloittaa esim. ohutta neuletakkia itselle kun aina ohi kiilaa ties mitä lahjaneuletta niin eihän ne ikinä valmistu. Pitäis pistää stoppi tälläselle ja neuloa vaan itselle nyt, mun langathan nää on... :D

    Näppi: Kiitos! No mä kanssa lapsille mielellään neulon mutta välistä nekin jää kun neulon sitten muille vielä niin paljon. En mä tiedä osaanko, yrittää tosiaan voi... :D Luulen että kävis kuten sulla :D

    Emma: Kiitos :D Harmi että nyt on näin lämpimät kelit niin ei tätä oikein voi käyttää mutta josko nyt sitten viilenis... :D

    Tess: Kiitos, tää on tämmönen kulunut vanha farkunväri, mun silmään aivan ihana! Meillä on aika paljon neulelahjoja arvostavia suvussa. Mutta niin mun harrastus ja vapaa-aika, pitäis osata olla itsekkäämpi...

    KahviKaneli: Kiitos :D Mä kanssa tykkään antaa lahjaksi, mutta ehkä tuota pitäis vähän rajoittaa, jotta itsekin sais joskus jotain. Ompeluksia en kyllä mielelläni anna kun ne on niin harrastelijatasoa, että hävettäis :D Mutta neulopa sinäkin nyt se oma cladonia! :D

    VastaaPoista
  11. Nyt on niin kaunis huivi, että vaikken edes ole kovin suuri sinisen ystävä, ymmärrän huivinpitopäätöksesi täysin! :)

    VastaaPoista
  12. Oi miten ihana huivi, todella herkkä. Malli on kaunis ja väri on justiinsa. Kyllä minäkin pitäisin tämän itselläni. ;) Minä jään seuraileen sun blogia, täällä on niin paljon kaikkea nättiä! :)

    VastaaPoista
  13. Voi mikä tahti! Miten oikein ehdit kun sulla on ymmärtääkseni lapsiakin? Huivi on aivan ihana ja niin on värikin!

    VastaaPoista

kiva kun kommentoit :)