Välineharrastelua ja lakkoilua

Vaikka on aprillipäivä niin tämä on ihan totta. Minä olen lakossa, lankalakossa, viimeiset langat kotiutuivat Turun kädentaitomessuilta. Nyt on 11. päivä menossa ja hengissä edelleen. Katsotaan miten kauan kestän. Aloitin tämän lankalakon suunnitellusti ja minulle tyypilliseen tapaan. Eli hamstrasin ihanuuslankoja kotiin ajoissa, jotta kiusauksia ei olisi niin paljon tarjolla... Mutta riittäähän noita ihania uutuuksia koko ajan. Loppu vuosi on tavoitteena, luultavasti lankean jo ensi viikolla...

Tekisi mieli ottaa kuva kaikista viime hetken ostoksista, mutta en jaksa kerätä niitä säilöistään esille. Mies nauroi, kun yritin epätoivoisesti tunkea laatikkoa kiinni, survottuani sen täyteen lankaa. Toivottavasti kukaan vaan ei avaa sitä laatikkoa ennen kuin tiedän mitä teen niistä sinne ahdetuista langoista. Tässä vielä viimeisiä, mutta minulle ensimmäisiä noroja.

Ja koska lankaa ei saa enää ostaa, hamstrataan sitten muuta. Täällä on visa vinkunut. Ja postimies hikoillut. Neulojalla on omatekoinen joulu.

Tilasin silmukkamerkkejä Succablokki tehtaalta, ihania. Lahjana sain kaupan päälle avainperän. Minulla on ollut akuutti avainperän tarve jo useamman viikon mutta en ole saanut ostettua eikä mieleistäkään ole tullut vastaan. Avainperä siis tuli tarpeeseen ja on neuleharrastelijan suuri ylpeys. Kiitos!

Ja kirjoja. Neulekirjoissa on vain se hankala puoli, että jos löytyy kiva ohje ja lankaa ei ole omissa varastoissa niin houkutus on kyllä äärettömän kova. Toisaalta onpahan ohjeita, joilla neuloa noita lankoja pois. Tai tässä tapauksessa myös virkata...!

30 cm minikierrepuikkoja ja pitsi-Addeja Titityyltä. Nyt voi neuloa sukkia ja huiveja.

Ja sitten ostin ihanan pussukan Hipulta Taitomaasta. Tähän voi sitten piilottaa kaikki pienet tavarat turvaan pikku sormilta... Vielä kun löytäisi kivan käsityöpussukan jostain. Täältä löytyy kyllä ompelukone itseltäkin, peräti kaksi, mutta toinen pitäisi viedä korjaamolle ja toiseen ei ole käyttöohjetta ja yhteistyömme ei oikein toimi. Ja luultavasti sekin kaipaisi hieman huoltoa.

Ja tänään vielä voi osallistua arvontaan, huomenna arvotaan ja paketti lähtee postin mukana voittajalle sitten tiistaina.

Haruni

Jouduin tekemään töitä, jotta otsikko menisi oikein. Kotona neuloessa on puhuttu koko ajan hanurista. Jep, hauskaa on ollut. Mutta minä olen neulonut huivin, hurjaa. Näin harunin ekan kerran Soilen blogissa ja ensimmäinen ajatus oli "hui, miten tollasen saan aikaan". No neulomalla.

Ohje: Haruni by Emily Ross, ohje Ravelrystä
Lanka: Pirkanmaan kotityö ohut pirkkalanka 95 g
Puikot: 4 mm pitsi Addit
Koko: jäi kiireessä mittaamatta, mutta isompi siitä tuli kuin mitä ajattelin

Ihana työkaveri jää vuorotteluvapaalle ja halusin ilahduttaa häntä huivilla. Muistin harunin ja epäröin, mutta uskalsin töihin. Helppoa kuin heinänteko. Ohje oli hyvä ja selkeä. Ensimmäisen mallikuvion oppi nopeasti ulkoa, toisen kanssa sitten vähän väliä piti tarkistella, missä mennään. Silmukkamäärä kasvoi hurjasti ja kerrosta neuloi iäisyyden. Hieman heikoista virkkaustaidoista huolimatta, päätin tehdä päättelyn virkkaus vaihtoehdolla, sillä sen ohje oli ensin ja sen jopa ymmärsin iltamyöhällä. Myös päättely tuntui kestävän iäisyyden ja lopussa käsissä oli vain rutussa oleva huivi. Eipä näyttänyt yhtään siltä kuin kuvissa. Ei muuta kuin veteen ja nuppineulat esiin. Onneksi pingottamista oli harjoiteltu.

Harunin kanssa homman siis piti mennä kuin vettä vaan... Tai sitten ei. Huivin kuvio ei oikein avutunut minulle siinä lattialla kömpiessä. Oven takaa kuului vaatimus päästä katsomaan mitä se äiti puuhaa. Hermot kiristyivät ja posket punottivat. Huivi oli kurtulla eikä tuntunut mahtuvan alustalleen mitenkään. Kun kolmatta kertaa nypin nuppineuloja pois työstä niin meinasi hanuri jo lentää nurkkaan. Sormet olivat tunnottomat vielä monen tunnin päästäkin. Mutta haruni hävisi pingotustaistelun.

Minä kun tein tyttärelle kahdessa illassa mini-lehmuksen sukkalangan jämästä. Tytärtä kiinnosti harunin kanssa leikkiminen todella paljon. Keskeneräinen työ piti nostaa aina yläilmoihin turvaan huoneesta poistuessa. Ekalla kerralla en nostanut ja kun palasin istui neiti paikallani ja puikot heiluivat vauhdilla. Sinäänsä on neidillä tyyli hallussa, aivan oikein vispasi puikkoja, mutta vähän vielä pitäis harjotella tuota tekniikkaa. Yhtään silmukkaa ei ollut tosin pudottanut, puikkojen kärjillä oli vaan nostellut lisää silmukoita sieltä täältä. Ehkä sitten muutaman vuoden päästä... Mutta mini-lehmuksen kanssa harjoittelin pingottamista ja täytyy ihmetellä miten mytystä tulee kaunis huivi.

Ikävä kyllä kuvien ottamiseen ei jäänyt kauheasti aikaa ja tietysti kamerasta loppui akku. Lähikuvat oli otettava latauksen jälkeen iltamyöhällä. On se kaunis ja kevyt ja ilmava ja hieno! Neuloja on tyytyväinen ja ylpeä. Lopuksi vielä pikku neidin pikku lehmus.

Ohje: Lehmus Ullasta
Lanka: Katia Laine Nylon 30 g
Puikot: 4 mm
Koko: 50 x 28 cm

Ja arvontaan saa vielä osallistua.

Onnea!

Onnea blogille! Blogi täytti maaliskuussa vuoden. Tarkkaa päivämäärää ei ole muistissa eikä sitä blogistakaan näe, sillä kun olen päivittänyt tunnisteet ajan tasalle, on ensimmäisten kirjoitusten päiväykset menneet uusiksi. Siksi juhlitaan nyt kun vihdoin ehditään.

Mukava on ollut raportoida ja esitellä lankoja ja töitäni. Ja kiva on myös että tännekin on joku eksynyt niitä tarkastelemaan. Jostain syystä tuntuu, että puikoilla on viime aikoina ollut vain sukkia, joten tavoitteena on neuloa muutakin seuraavan vuoden aikana.

Ja koska on kiva että joku saa lahjan, blogille sellaista ei voine antaa, tähän viestiin viimeistään 1.4. kommentoivien kesken arvotaan jotain kivaa. Ja koska lankavarastot ovat mitä ovat, on se kiva varmasti lankaa,  mutta muutakin. Onnea!

Wollmeise

Asiasta tietäville ei tarvinne muuta mainita.




Muille tiedoksi, että näitä saa jos on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja nopea, näppärä, hyvä hermoinen ja onni on myötä. Minä halusin sen raparperin ja sain. Ja sen lisäksi kaksi muuta. Loppu viikosta uskalsin odottaa jo pakettia, mutta ei sitä torstaina laatikosta löytynyt. Menimme naapurin kanssa kauppaan ja naapuri kävi postissakin, minulla sinne ei ollut ikäväkseni asiaa. Kotiin tultua aloin selata uutta novitaa ja lehti ryökäle olikin syönyt postilapun sisuksiinsa ja wollmeiset odotti postissa! Onneksi mies oli niin kiltti, että lähti töiden jälkeen hakemaan.




Vähän jännitti mitä sieltä tulee. Miltä ne näyttää? Miltä ne tuntuu ja tuoksukin on kuulemma aika manna... Ihania herkkuja. 100% Merinot rivissä vasemmalta oikealle: Birkenrinde, Feldmäuschen ja Rhabarber.

Mitäs näistä sitten uskaltaa tehdä, jotta pääsevät arvoiseensa neulomukseen? Vai pitääkö näitä vain paijata ja silitellä... Nuo Knotty sormikkaat ja monet muut Laris Designin sormikkaat innostavat. Twinistä tulisi ilmeisesti kestävämmät sukat ja nämä kun on kaikki merinoa niin enpä tiedä. Pistetään tarkkaan mietintään ja neulotaan vasta kun tiedetään. Nyt vain silitellään...

Baby blues

Naapurin uudelle tulokkaalle sinistä. Lakista tuli niin pieni, että piti ihan muistella, että onko ne vauvat ihan noin pieniä...? Onhan ne. Ehkä tämän kevään vielä myssy mahtuu.



Ohje: Aviatrix baby hat by Justine Turner
Koko: vastasyntynyt
Lanka: Novita Wool tummansininen 25g
Puikot: 3 mm ja 3½ mm



Ohje: Vauvan sukat Marttojen ohjeella
Koko: 70 cm
Lanka: Novita Wool tummansininen 25g
Puikot: 3 mm



Yksi kerä riitti juuri ja juuri, jäljelle jäi ehkä 20cm pätkä.
Eipä mulla sitten muuta, mukavaa viikonalkua!

välityö

Pikkuveli kävi hiihtoloman aikana kylässä ja näytti lapasiaan. Olin neulonut ne ehkä kolme vuotta sitten ja ne olivat kuluneet puhki peukalon reunasta. Hauskinta näissä sinivalkoissa lapasissa oli se että vaikka ne olivat vanhat ja olleet selvästi kovassa käytössä, niin niiden varsissa oleva vitivalkoinen osa oli edelleen aivan vitivalkoinen, kuin uusi! Ihmeellistä pojan käytössä.

Mutta lanka puikoille ja lapasten tekoon. Langaksi valikoitui Tempo vain värinsä takia. Lapasiin piti tulla ruskeita raitoja mutta ne jäivät tekemisen tuiskeessa tekemättä. Ilta per lapanen.



Ohje: peruslapanen
Lanka: Novita Tempo
Koko: isohko miehenalun kämmen
Puikot: 5,5 mm

Paraphernalia vol 2

Nämä ovat valmistuneet jo pari viikkoa sitten, mutta pääsevät esille vasta nyt. Paraphernaliat varustettuna komealla varrella, olkaa hyvät!



Ohje: Paraphernalia sukat
Lanka: Marks & Kattens Strømpe & Jumpergarn, väri ruskea 130g
Koko: 38
Puikot: 2½ mm

Innostuin väristä kun näin Jaanan neuloman vauvan villahaalarin. Lanka valikoitui siis täysin värin mukaan ja kun tätä Marks & Kattens Strømpe & Jumpergarnia sattui löytymään laatikosta, oli valinta selvä. Nyt jälkikäteen ajateltuna olisin voinut kyllä valita toisenkin langan. Sukat ovat 88-vuotis lahja miehen Lilja-mummulle ja olisivat tietenkin voineet olla jotain ihanan pehmeää ja öljyttyä sukkalankaa. Hyvähän se on näin jälkikäteen viisastella. Tämä lanka oli karheaa ja ohutta, sitä oli ihan mukava neuloa mutta mitään erikoista siitä ei ollut.



Koska mummulla on kylmät jalat, päätin tehdä sukista pitkät. Mummun jalat ovat myös kapoiset, joten lisäyksille ja kavennuksille ei ollut tarvetta niinpä neuloin samalla silmukkamäärällä koko sukan varren. Tosin sukat ovat niin kapoisat, että ne eivät minun jalkaani mahdu edes malliksi, joten kuvat ovat jalattomat. Kokonaisia mallikertoja sukkiin mahtui 6, varressa ennen kantapäätä on 4 palmikkokuviota.



Tällä kertaa tein alun resorin 1 oikein kiertäen ja 1 nurin. Pidän Paraphernalia sukista suunnattomasti ja ne ovat minusta äärettömän kauniit. Muutenkin lämpenen palmikoille helposti, joten nämä sukat ovat kyllä ihan unelmat. Työtä näissä sukissa kuitenkin oli runsaasti ja toisen sukan neulominen oli jo puuduttavaa, mutta sinnikkäästi sen vain pakersin valmiiksi. Olin saanut toisen sukan kantapään jo tehtyä ja neulottua puoleen väliin jalkapöytää, kun huomasin että olin aloittanut kantapään teon väärästä kohtaa ja jouduin purkamaan. Ilta myöhällä tehty virhe harmitti suunnattomasti, mutta halusin että sukat olisivat suht täydelliset ja vaikka virhe oli suht huomaamaton, olisin itse tiennyt sen ja päädyin purkamaan.



Mallin kantapäästä pidän valtavasti, se on kaunis ja siisti, nimeä sille en osaa kertoa. Sukista meinasi tulla mielestäni jo aivan liian isot, joten neuloin kärjessä vain yhden kerroksen oikein ennen kavennuksia. Kärjen silmukointi onnistui jo loistavasti ja pidän suunnattomasti silmukoidusta kärjestä. Mielestäni se vain on kaunis ja siistin näköinen ja sopii erinomaisesti näihin sukkiin.