Kun harjoitusompelut oli tehty niin siirryttiin listalla seuraavaan. Rakas ystävä meni naimisiin lauantaina ja ankaran etsimisen jälkeenkään sopivaa ja makua miellyttävää pukua vaan ei löytynyt. Muutama viikko sitten kysyin mieheltä osaisinko itse tehdä puvun? Näissä asioissa ei välttämättä kannata miellyttää vaimoa, vaikka kuinka mieli tekisi. Sanomattakin selvää, että vastaus oli myönteinen. Eräänä syksyisenä perjantaina sitten kiiruhdin kangaskauppaan ja valitsin kankaat. Myyjä ystävällisesti antoi hieman perusneuvoja ja toivotti onnea. Mitäs mä onnella mulla on uudelleen löytyneet ompelutaidot ja ompelukone sekä saumuri...
Niin, erinäisten vaiheiden jälkeen, joita en jaksa eritellä, koska niitä oli ja paljon, mulla on puku. Kuva tai kuvakulma ei ihan paras ole mutta joka tapauksessa oon ommellut puvun ja ihan itse! Se on just oikean värinen, jota kaupasta ei olisi koskaan löytynyt. En olisi kyllä ikinä uskonut, että saan sen ihan valmiiksi saakka ja vielä siedettävän näköisenä. Ehkä sitä tämän jälkeen uskaltaa sitten jo koittaa ommella niitä lastenvaatteittakin :D
Olkapäille neuloin muutamassa päivässä ja kauhealla kiireellä huivin. Huivin joka hohtaa ja peittää mun t-paitarusketuksen, ainakin toivottavasti. Miksi sitä jättääkin aina kaiken ihan viime tippaan, vaikka näistäkin häistä on tiedetty jo vuosi sitten...? Hyvinhän tässä ehtii...
 |
Ohje: Haruni (linkki vie ravelryyn)
Lanka: Katia Brisa sävyltään hopea 171 g
Puikot: 3½ pitsipyöröt
Sitäkään ei tuosta kuvasta nyt kauheasti näy, mutta parempaa ei juuri nyt ole. Huivin tein pienemmillä puikoilla kuin aiemmin, sillä en halunnut mitään suurta huivia. Tavoitteena oli vain sellainen hieman yläkroppaa peittävä säihkyvä tekele. Ja sellanen tuo nyt on. Pohdin aikani teenkö kuviolla vai sileenä ja koska pohdinta-aikaa ei ollut paljon tein kuviolla. Hieman harmittaa etten tehnyt sileänä. Se ois ehkä sopinut puvun kanssa paremmin. Hieman tuli sellainen olo kuin olisi pitsiliinan olkapäilleen heittänyt... Ja tuon puuvilla-viskoosilangan neulominen kaiken alpakan ja villan jälkeen oli kyllä yhtä tuskaa, kuin olisi muovinarua vääntänyt. Mutta juhlat on nyt juhlittu, hääpari oli ihana ja morsian kaunis! Kiitos mahtavista juhlista ja onnea vielä kerran hääparille!
Onnea uudelle taidolle! Pian joudut muuttamaan tämän blogin nimen :-). Kun olet osannut ommella tuollaisen hienon mekon, selviät varmasti lastenvaatteistakin.
VastaaPoistaSullahan onnistuu hyvin ompeluksetkin, jatka vaan samaan malliin :) Juhla-asu on kaunis. Ja hei, ne asusteet jää aina viime tippaan, nimim. kokemusta juuri vastaavasta kiireellä kutomisesta! Millä muuten olet kiinnittänyt huivin (se jää just kukkasen taakse kuvassa)?
VastaaPoistaAikasta taitavaa! Mekko näyttää hyvältä ja etenkin tuo väri on täydellinen. Minäkin pohdin parhaillaan asusteita: olisiko se huivi vain peräti pitsinen neuletakki, hmm.
VastaaPoistaEllimelli: Kiitos :D Jos tällä menolla edetään niin ehkä sitä voisi tuon nimenkin laittaa uusiksi ;D Luulen kyllä että tuon jälkeen lastenvaatteet meneevät kuin vettä vain...
VastaaPoistaOuti: Kiitos, onnistuuhan ne joten kuten. Tämä nyt ei ollut paras aloitustyö, helma oli ehdottomasti vaikein ja kangas turhan liukas. Asuste odotti kenkien löytämistä, jotta sain päätettyä värin. Liian kiireellä tuo piti kutoa, harmittaa kun ei ehtinyt edes miettiä minkä teen. Tuo huivi on kiinni Kalevan Lumikukka soljella, jonka sain itse äidiltäni hääpäivänäni lahjaksi :D Se on niin ihana ja sitä tulee käytettyä liian harvoin. Ikävä että se ei näy kuvassa, muutenkin kuvat on huonoja, valaistus oli himmeä ja jälkikäteen en jaksanut puku päällä uudelleen poseerata :D
Heidi: Kiitos! Tuo väri on kyllä ihana, hieman on mekko tuossa kuvassa jo rytyssä, mutta näkee sen nyt tuosta jotenkin :D Minua harmittaa, etten sittenkin tehnyt neuletakkia/boleroa. Tuo huivi oli kuitenkin liian pitsiliinamainen mulle, ainakin vielä. Kenties hääasusteitako mietit...? :D
Mun piti jo viime viikolla kommentoida, että asu on kyllä tosi nätti :)!
VastaaPoistaElli: Kiitos :D vähän tollanen harjottelu vielä, mutta josko se tästä paranis harjoittelemalla. Ja on se nyt kuitenkin nätimpi todellisuudessa kuin tuossa kuvassa, tuo kuva on aika hirveä, mutta paras mikä löytyi :D
VastaaPoista