Raitatakki

Kesän ja syksyn aikana on tullut kokeiltua muutamia minulle ennestään outoja neuletekniikoita. Steeking eli neuleen leikkaaminen on kiinnostanut jo jonkin aikaa, mutta rohkeutta siihen ei ole ollut. Pari viikkoa sitten saimme kutsun naapuripojan syntymäpäiville ja koska syksy on ollut neulerintamalla kiireinen eikä aikaa liiemmiksi ollut nytkään, niin sain idean kokeilla neuleen leikkamista. Päätin tehdä lahjaksi neuletakin ja neuloa sen pyörönä, jonka sitten leikkaisin auki keskeltä ja ompelisin siihen vetoketjun.

Koska kirjoneule ei ainakaan vielä kuulu minun taitolajeihini, päätin tehdä takin raidallisena. Sopivasti eri marketeissa on ollut 7 veljeksestä tarjouksia ja lankalakon voi tässä vaiheessa unohtaa hetkeksi kokonaan... Tosin ostin vain kaksi kerää, sillä ruskea kerä minulla oli ennestään. Olisi ollut valkoinenkin, mutta sitä en muistanut ja kuka tätä varastoa nyt ulkoa muistaisikaan... Eli väreiksi valitsin vihreän, ruskean ja valkoisen. Puikoiksi minun piti valita 4 mm, mutta jostain syystä 4 puikkokotelossa asuikin 3½ mm puikot ja eron huomasin vasta kun olin neulonut oikeilla 4 mm puikoilla hihaa ehkä 10 senttiä. Päätin pienen harmituksen jälkeen korjata asian helpomman kautta ja purkaa vain hihat ja ne myös 3½ puikoilla. Tässä vaiheessa ymmärsin, miksi vartalo-osasta oli tullut kapeampi kuin mallitilkun (!) mukaan piti tulla, joten tein hätäisen päätöksen ja siirsin hihojen paikkaa keskemmälle ja päätin neuloa vetoketjun sijaan nappilistan. Nappilista toi takkiin eteen pari ylimääräistä senttiä, joten se korjasi tilanteen.

Ohje: ihan oma

Lanka: 7 Veljestä

Puikot: 3½ mm

Alussa kirjasin ohjetta tarkasti ylös, jotta osaisin neuloa sen uudelleen, mutta lopussa tuli niin kiire, että muistiinpanot jäivät. Hihoista ylöspäin ei ole melkein mitään muistissa. Kavensin vain silmämääräisesti, tein muutaman lyhennetyn kerroksen etuosaan keskelle, jotta nappilista ei tulisi liian ylös kaulaa vasten. Sitten resori ja päättelin silmukat. Ompelin kauhealla kiireellä leikattavan kohdan molemmin puolin pariin kertaan. Katselin sitä hetken ja leikkasin. Tätä ei ehtinyt edes pahemmin kauhistella, sillä juhliin oli enää muutama tunti. Neuloin nappilistat, ompelin napit ja siistin leikatut reunat nurjalla puolella ja toivon parasta, että tikkaus pitää. Höyrytin takkia silitysraudalla ja valmista tuli! Ja aikaa jäi vielä runsaasti, 34 minuuttia ennen juhlia mies astui kameran taakse ja nappasi muutaman kuvan...

Tästä tuli juuri sopiva ja värit ovat just eikä melkein. Ja ihaninta oli lapsen äidin reaktio, jo kahdesti on kertonut, että hän ihan liikuttui, kun joku näkee noin paljon vaivaa. :D