29. lokakuuta 2010

Stripes to Keep Me Warm

Oli ihana, raidallinen ja lämpimän näköinen ohje. Sitten tuli tarve ja hyödyttöminä makaavat langat. Se on talvi kohta ja omalle kaulalle ei ole mitään laittaa. No nyt olisi.



Ohje: Stripes to Keep Me Warm by Hanna Leväniemi
Lanka: Noro Silk Garden Sock S269 ja S267 noin 155 g yhteensä
Puikot: 4 mm pyöröt

Tämä Silk Garden Sock oli kyllä huomattavasti tuota Kureyonia kivampi neulottava. Tietysti paksumpi lanka ja vähemmän niitä millin paksuisia kohtia. Mutta mutkalla ja kierteellä itsensä kanssa koko ajan. Ja tietysti jos valitsee kaksi samaan värimaailmaan nojaavaa lankakerää, joutuu sitä välissä vähän pätkimään, koska ei tiedä enää kummalta kerältä lanka tulee. Mutta muuten kiva lanka, joka sitten kastelussa pehmeni, kuten niin monet ovat neuvoneet.

Ohje oli selkeä ja tätä oli kyllä todella helppo neuloa. Mutta en mä osaa tätä käyttää. Tuon pitäisi olla pidempi, jotta se ois sopiva mulle ja en jaksa purkaa vaikka lankaa olisi vielä jonkin verran jäljellä. Niinpä tämä suuntaa taas kerran hieman pohjoisempaan ja lämmittää pikkusiskoa. 


E.T. phone home!!


Sitten minä jo ajattelin, että en jaksa vaivautua Sukkasadon kanssa enää. Luovutan, tein sitten vain yhden parin. Mikään malli, jota yritin, ei onnistunut. Kaikki oli ihan blaah ja langat kamalia. Viime viikonloppuna päätin, että kyllä se on kunnialla tämäkin suoritettava. Ja neuloin sitten sukat. Ja kolmannet on puikoilla ja paria kerrosta vaille valmiit niin säilyttää sitten kasvonsa.

Lankana se toinen Noron sukkalanka eli Kureyon. Ei niin kiva. Välistä paksua ja välistä ompelulangan ohutta. Neuloin toisen raidan kerän sisältä ja toisen kerän ulkoa, ei ihan helppoa samalta kerältä tällä langalla. Minä kun en mukamas jaksanut puolittaa kerää. Mutta sain kivat kotisukat, vaikka värit ei ihan mieluisimmat olekaan. Onneksi tätä ei enää montaa kerää olekaan varastossa, laskujen mukaan seitsemän...

Ohje: ihan perus sukka 64 s, kavensin 60 s melkein heti resorin jälkeen
Lanka: Noro Kureyon Sock väri S255 75 g
Puikot: 2½ mm


Johannalle suurkiitos mallintamisesta :D

17. lokakuuta 2010

Crystal

Puikoilta on päässyt vuorostaan paljettilankaa. Se on paksua ja akryylia ja siinä on paljetteja. Samainen pikkusisko halusi ja sai huivi-kaulurin tästä Novitan uusimmasta. Oravan nahkana lapsenvahtipalveluista, langat sisko osti itse.

Neuloin 2 oikein 1 nurin joka kerroksella, tulee tuollaista valepatentin näköistä. Loin 24 silmukkaa ja neuloin kunnes kolme kerää oli kulutettu. Pituutta tuli ihan kivasti ja ompelin sen kiinni päistä niin sen saa kahdesti kaulan ympärille.


Ohje: ihan oman pohdinnan tulosta
Lanka: Novita Crystal 3 kerää
Puikot: 10 mm
Koko: pituutta kertyi 154 x 28 cm


Lanka oli ihan jees, parempaa kuin osasin haaveillakaan. Välillä puikko nappasi kiinni siihen ohueen lankaan, jossa nuo paljetit on kiinni. Mutta suurin ongelma oli nuo puikot. Ihan yhtä tuskaa neuloa kympin (!!!) siis kympin puikoilla! Kädet sattui vielä seuraavanakin päivänä ja taukoja joutui pitämään tuon tuosta. Mutta ihan kiva tuosta tuli. Että sellanen tällä kertaa.

14. lokakuuta 2010

Pikkusiskon talvitamineet

Siskon villoittamisesta saisi kyllä ihan päivätyön. Tällä kertaa ihanalle pikkusiskolle valmistui pipo. Kuulemma sileää neulosta pitää olla ja ei saa olla sellaista roikkuvaa mallia, joita aina teen... Sopivaa ohjetta en löytänyt, joten sovelsin sitten ihan itse. Ensimmäinen värivaihtoehto ei läpäissyt tarkkaa väriseulaa, mutta lanettilta löytyi sitten liila joka kelpasi. Sopii nyt sitten hyvin kaulurin kanssa yhteen. Kaulurin, jonka tein viime talvena itselleni, mutta joka nykyään asustaa siskon asustekorissa...


Ohje: Oma
Lanka: Sandnes Garn Lanett
Puikot: 2½ mm 40 cm pyörö

Ja vielä löytyy yksi raitahuivi, se ihan ensimmäinen, jota en ole ehtinyt esitellä. Tämä odotti ensin laatikossa eteenpäin lahjomista, mutta sitten samainen sisko nappasi sen mukaansa ja kuva jäi ottamatta. Kuva saatiin vihdoin, joten esitellään sekin nyt vielä, kun kerran huivien makuun ollaan päästy.


Ohje: Silk Kerchief by Kate Gagnon Osborn
Lanka: Filcolana Arwetta Classic sininen 67 g ja Sandnes Garn Lanett valkoinen 78 g
Puikot: 3½ mm

Tähän en vielä tehnyt tuota paksumpaa reunaa vaan päättelin vain. Hieman paksumpi reunaväri korostaa huivia hyvin, mutta kiva se on tämäkin. Lankana kutittamatonta merinoa ja näitä kahta oli ihan kiva neuloa. Arwettan väristä tykkään hirmuisesti, jos en olisi lakossa, tilaisin heti lisää... Tähän huiviin tein ihan ensimmäisen kerran ommellun päättelyn ja reuna onkin tosi siisti, mitä nyt vähän pingotuksen jäljiltä tuollainen röyhelö.

12. lokakuuta 2010

Raitatakki

Kesän ja syksyn aikana on tullut kokeiltua muutamia minulle ennestään outoja neuletekniikoita. Steeking eli neuleen leikkaaminen on kiinnostanut jo jonkin aikaa, mutta rohkeutta siihen ei ole ollut. Pari viikkoa sitten saimme kutsun naapuripojan syntymäpäiville ja koska syksy on ollut neulerintamalla kiireinen eikä aikaa liiemmiksi ollut nytkään, niin sain idean kokeilla neuleen leikkamista. Päätin tehdä lahjaksi neuletakin ja neuloa sen pyörönä, jonka sitten leikkaisin auki keskeltä ja ompelisin siihen vetoketjun.


Koska kirjoneule ei ainakaan vielä kuulu minun taitolajeihini, päätin tehdä takin raidallisena. Sopivasti eri marketeissa on ollut 7 veljeksestä tarjouksia ja lankalakon voi tässä vaiheessa unohtaa hetkeksi kokonaan... Tosin ostin vain kaksi kerää, sillä ruskea kerä minulla oli ennestään. Olisi ollut valkoinenkin, mutta sitä en muistanut ja kuka tätä varastoa nyt ulkoa muistaisikaan... Eli väreiksi valitsin vihreän, ruskean ja valkoisen. Puikoiksi minun piti valita 4 mm, mutta jostain syystä 4 puikkokotelossa asuikin 3½ mm puikot ja eron huomasin vasta kun olin neulonut oikeilla 4 mm puikoilla hihaa ehkä 10 senttiä. Päätin pienen harmituksen jälkeen korjata asian helpomman kautta ja purkaa vain hihat ja ne myös 3½ puikoilla. Tässä vaiheessa ymmärsin, miksi vartalo-osasta oli tullut kapeampi kuin mallitilkun (!) mukaan piti tulla, joten tein hätäisen päätöksen ja siirsin hihojen paikkaa keskemmälle ja päätin neuloa vetoketjun sijaan nappilistan. Nappilista toi takkiin eteen pari ylimääräistä senttiä, joten se korjasi tilanteen.






Ohje: ihan oma
Lanka: 7 Veljestä
Puikot: 3½ mm

Alussa kirjasin ohjetta tarkasti ylös, jotta osaisin neuloa sen uudelleen, mutta lopussa tuli niin kiire, että muistiinpanot jäivät. Hihoista ylöspäin ei ole melkein mitään muistissa. Kavensin vain silmämääräisesti, tein muutaman lyhennetyn kerroksen etuosaan keskelle, jotta nappilista ei tulisi liian ylös kaulaa vasten. Sitten resori ja päättelin silmukat. Ompelin kauhealla kiireellä leikattavan kohdan molemmin puolin pariin kertaan. Katselin sitä hetken ja leikkasin. Tätä ei ehtinyt edes pahemmin kauhistella, sillä juhliin oli enää muutama tunti. Neuloin nappilistat, ompelin napit ja siistin leikatut reunat nurjalla puolella ja toivon parasta, että tikkaus pitää. Höyrytin takkia silitysraudalla ja valmista tuli! Ja aikaa jäi vielä runsaasti, 34 minuuttia ennen juhlia mies astui kameran taakse ja nappasi muutaman kuvan...


Tästä tuli juuri sopiva ja värit ovat just eikä melkein. Ja ihaninta oli lapsen äidin reaktio, jo kahdesti on kertonut, että hän ihan liikuttui, kun joku näkee noin paljon vaivaa. :D

11. lokakuuta 2010

Harjoitusompelus no II

Kun harjoitusompelut oli tehty niin siirryttiin listalla seuraavaan. Rakas ystävä meni naimisiin lauantaina ja ankaran etsimisen jälkeenkään sopivaa ja makua miellyttävää pukua vaan ei löytynyt. Muutama viikko sitten kysyin mieheltä osaisinko itse tehdä puvun? Näissä asioissa ei välttämättä kannata miellyttää vaimoa, vaikka kuinka mieli tekisi. Sanomattakin selvää, että vastaus oli myönteinen. Eräänä syksyisenä perjantaina sitten kiiruhdin kangaskauppaan ja valitsin kankaat. Myyjä ystävällisesti antoi hieman perusneuvoja ja toivotti onnea. Mitäs mä onnella mulla on uudelleen löytyneet ompelutaidot ja ompelukone sekä saumuri...


Niin, erinäisten vaiheiden jälkeen, joita en jaksa eritellä, koska niitä oli ja paljon, mulla on puku. Kuva tai kuvakulma ei ihan paras ole mutta joka tapauksessa oon ommellut puvun ja ihan itse! Se on just oikean värinen, jota kaupasta ei olisi koskaan löytynyt. En olisi kyllä ikinä uskonut, että saan sen ihan valmiiksi saakka ja vielä siedettävän näköisenä. Ehkä sitä tämän jälkeen uskaltaa sitten jo koittaa ommella niitä lastenvaatteittakin :D

Olkapäille neuloin muutamassa päivässä ja kauhealla kiireellä huivin. Huivin joka hohtaa ja peittää mun t-paitarusketuksen, ainakin toivottavasti. Miksi sitä jättääkin aina kaiken ihan viime tippaan, vaikka näistäkin häistä on tiedetty jo vuosi sitten...? Hyvinhän tässä ehtii...


Ohje: Haruni (linkki vie ravelryyn)
Lanka: Katia Brisa sävyltään hopea 171 g
Puikot: 3½ pitsipyöröt

Sitäkään ei tuosta kuvasta nyt kauheasti näy, mutta parempaa ei juuri nyt ole. Huivin tein pienemmillä puikoilla kuin aiemmin, sillä en halunnut mitään suurta huivia. Tavoitteena oli vain sellainen hieman yläkroppaa peittävä säihkyvä tekele. Ja sellanen tuo nyt on. Pohdin aikani teenkö kuviolla vai sileenä ja koska pohdinta-aikaa ei ollut paljon tein kuviolla. Hieman harmittaa etten tehnyt sileänä. Se ois ehkä sopinut puvun kanssa paremmin. Hieman tuli sellainen olo kuin olisi pitsiliinan olkapäilleen heittänyt... Ja tuon puuvilla-viskoosilangan neulominen kaiken alpakan ja villan jälkeen oli kyllä yhtä tuskaa, kuin olisi muovinarua vääntänyt. Mutta juhlat on nyt juhlittu, hääpari oli ihana ja morsian kaunis! Kiitos mahtavista juhlista ja onnea vielä kerran hääparille!

6. lokakuuta 2010

Jotain ihan muuta...

Jotta nyt ois välistä edes jotain uuttakin kerrottavaa niin nyt voisi esitellä ompelutöitä. Tai työn. Vaikka neuleblogi tämä onkin. Mutta kun oon niin ylpeä itsestäni.


Ohje: Sock Bag by Crazy Lanea
Kangas: Ikea

Se on tollanen käsityöpussukka. Ei kannata liian läheltä katsella... Olen yrittänyt löytää sisäisen ompelijani, mutta en tiedä asuuko mussa sellaista. Mä oon niin hätäinen näiden kanssa. Eikä kyllä yhtään sais olla. Nyt on sisko lainannut mulle saumurin...siitä ei hyvä seuraa kun sehän leikkaa kaiken ylimääräsen pois, tai siis kaiken minkä mä katson olevan ylimääräistä...


Tämä onnistui lopulta ihan hyvin, kun ottaa huomioon, että alussa oli kokomallia antamassa patalappu, jonka avulla sitten leikkasin ensimmäisen palan. Lopussa oli kymmenen eri kokoista palaa, joista viimeinen oli halkaisijaltaan noin viisi senttiä isompi kuin ensimmäinen. Mulla on vähän sellanen tapa, että kun inspiraatio iskee niin tehdään eikä mitään linkkejä ja ohjeita etsitä. Niin en sitten etsinyt tälläkään kertaa eli ei ihan menty ohjeen mukaan...

Mutta jotenkin silti sain tuon pussukan sopivan kokoiseksi joka reunalta leikkaamalla niitä ylimääräisiä senttejä pois saumurilla... Siinä on siis vuori samaa kuin tuo päälinenkin. Kahvat tein ihan vaan ottamalla kankaan palan ja surruttelin, sillä saumurilla, käänsin ja vähän silmämääräisesti mittailin mikä ois sopiva. Tuo pienempi kahva vois olla vieläkin pienempi, jotta pussukka pysyis paremmin kiinni. Tai itse pussukkakin vois olla hieman pienempi, sillä tuohon mahtuis kyllä kevyesti villapaita sisään. Ja tuohon reunaan vois laittaa nepit tai jotain, jotta pussukka pysyis reunoistakin kiinni, kun siihen on tarve. Mutta muuten oon ihan äärettömän ylpeä itsestäni. Seuraavaksi ompelinkin sitten jo jotain ihan muuta...

4. lokakuuta 2010

Marianne

Huivien sarjatuotanto jatkuu ja seuraava ystävä uunista ulos. Eilen vuosia täytti toinen jo lapsuudenaikainen ystävä ja häntä lahjottiin myös huivilla talvea ajatellen. Väriyhdistelmä tuo mieleen marianne-käärepaperin. Tämä ystävä on itsekin kunnostautunut neulomisessa viime kuukausina oikein urakalla ja tämä huivi on sävytetty sopimaan aiemmin hänen omilta puikoilta valmistuneeseen pipoon. Hyvää syntymäpäivää Johanna!


Ohje: Silk Kerchief by Kate Gagnon Osborn
Lanka: Drops Alpaca punainen 65 g ja valkoinen 84g
Puikot: 3½ mm


Tähän huiviin kului lähes sentilleen viimeiset punaiset alpakat. Jonkin aikaa jouduin puntaroimaan pikku nöttösen kanssa riittääkö lanka vielä yhteen punaiseen raitaan. Otin riskin ja lankaa jäi lopulta noin 30 senttiä ylikin. Ihana tunne valita Ravelryssa "kaikki käytetty" vaihtoehto. Kyllä tämä varasto joskus hieman tyhjeneekin. 

2. lokakuuta 2010

Florica kerchief

Se on seuraava kerchief uunista ulos, itsensä toistolta tämä tuntuu. Kaikkea ei tietenkään ole ihan pakko blogata, mutta kun tämä nyt on vähän kuin oma käsityöpäiväkirja niin kerron kuitenkin. Ja kaksoisleuka on taas edustettuna. Ihania nämä alhaaltapäin otettavat kuvat. Tosin sama se mistäpäin nämä ottais, tulos on sama...


Ohje: Silk Kerchief by Kate Gagnon Osborn
Lanka: Novita Florica vihreä 88 g ja vaalea beige 70 g
Puikot: 3½ mm


Nämä menee syntymäpäivälahjaksi toiselle ystävälle, joka täytti tasavuosia viime lauantaina. Tähän tein kaveriksi tuon tutun Marion, eipä tarvitse enää edes ohjetta vilkuilla. Resorin tein tällä kertaa 1o, 1n. Virkkasin koristeeksi taas tuollaisen kukan Virkkaamisen ilo kirjasta. Olisi varmaan pitänyt tehdä tuplalangalla sekin, kun tuli hieman onnettoman oloinen. Näpräsin sitä kädessä ja pohdin uuden virkkaamista, kun ei tuossa kauan mene. Lopulta ompelin sen myssyyn kiinni väärinpäin, kun se oli jotenkin kivampi nurjalta puolelta. Että tällaista tällä kertaa.


Lanka: Novita Florica vihreä 65 g ja vaalea beige 2 g
Puikot: 5 mm 40 cm pyörö ja sukkapuikot