Uusi vuosi on alkanut niin kovin tavallisesti. Päätin etten taas hetkeen osta lankaa, neulon itselle ja vain uusia malleja. Lankaostoksia olen tehnyt luonnollisesti jo kolmasti ja itselle neulomisesta ei tule mitään, sillä en osaa päättää minkä neuleen aloittaisin. Ja jos aloittaa liian ison, vaikka neuletakin, niin sehän on ikävästi kesken, kun kuitenkin päätän neuloa sitä ja tätä ties kenelle taas kerran.
Neuleaika tuntuu kadonneen täysin, sillä yritän päivän pienissä väleissä ehtiä ottaa valokuvia kera kahden apurin, illalla lukea ja kommentoidakin eri blogeja ja vielä seurata ravelrysta muiden tekemisiä ja tykkäämisiä. Ja kun ihmisen olisi hyvä nukkuakin muutama tunti niin puikkoja ei ehdi kauheasti heiluttaa. Valmista ei kyllä tule, jos ei jotenkin saa luovittua tähän jotain tasapainoa. Kaikkea kun vaan ei voi tehdä.
Näiden valitusten perään onkin hyvä esitellä yhdet viime vuonna valmistuneet sukat. Tilasin mielestäni niin kovin kauniin sukkalangan ja ajattelin tekeväni siitä huivin. Kun tuo vyyhti Malabrigon sukkalankaa saapui, olin ehkä hieman harmistunut väristä, joka ei ihan ollut sellainen kuin kuvittelin, mutta mies tykkäsi, joten päätin neuloa langasta sukat hänelle. Ihan vaan perussukat, hieman vain resoria nilkkaan. Ja pari reikää pohjaan?
Ohje: perus 64 s
Lanka: Malabrigo Sock Yarn, väri persia 82 g
Puikot: 2½ mm
Koko: 43/44
Niin että mitä? Mies ehti käyttää sukkia neljä kertaa, kun huomasin ison reiän toisen sukan kärjessä. Ja sitä ihmellessä huomattiin, että toisen sukan pohjassa oli myös iso reikä. Että ihan näin kauan kestivät. Yksiäkään miehen sukkia en ole vielä joutunut parsimaan, joten mitenkään erityinen sukankuluttaja hän ei ole. En tehnyt tutkimusta tuosta malabrigon sukkalangan kestävyydestä, mutta ihan normikäytöllä nämä menivät rikki. Mulla oli kyllä hatara muistikuva, että joku joskus jossain moitti juuri tämän langan kestoa, mutta en ollut aivan varma niin tilasin.
Aika pehmoinen lankahan tuo, 100 % merinoa, enkä sitä ehkä normaalisti sukkiin laittaisi, mutta jos se nyt sukkalanka nimellä myydään, luulisi sen edes sukkina sitten kestävän. No eipä kestä. Parsimaan en ala, eikä kyllä pystykään, sillä loppulangasta tein jo junasukat. Vauvalla lanka varmaan kestää, kun kulutus on aika minimaalinen. Puranko nyt sukat kokonaan vai vain varteen saakka? Jos tekisi jostain toisesta langasta teräosan? Tai tekisi langasta junasukille kaveriksi myssyn? Varastossa olevasta toisesta eri värisestä vyyhdistä teen kyllä sen huivin.