Näin meillä, siis kudotaan. Blogissa neulotaan, kotona kudotaan. Tytär on jo tyttö, ei enää äidin vauva, pupu, tai kulta vaan tyt-tö. Hassua seurata, kun pieni ihminen oppii puhumaan. Ja ensimmäisten sanojen joukossa tuli suloisesti tavuttaen, mam-ma ku-too. Ja joka kerta, kun kauluri puetaan päälle, neiti muistaa osoittaa kauluria ja kertoa, että mam-ma ku-too. Juu mamma kutoo, täytyy vastata tai osoittelu jatkuu.
Tämänkin on mamma kutonut, aloitin jo marraskuussa. Takki jäi odottamaan hihoja kun joulu painoi päälle. Välipäivinä takki sai hihansa, napit uupuivat. Viimein sain napitkin kiinni ja tytär ilmoitti että ei käytä, ei hänen päälleen, mamma kutoo vaan, mutta ei tuota, eikä hänelle. Lopulta tammikuun kylmissä neuletakki on saatu käyttöön ja nyt on joka kerta puettaessa lueteltava yksi asia lisää minkä mamma kutoo.
Ohje: Fan and Feather neuletakki kirjasta 101 Designer One-Skein Wonders
Puikot: 3½ mm
Lanka: Drops Alpaca ruskea 130g
Dropsin alpakka on ihanaa neulottavaa. Tykkään ja laatikoista ja pusseista löytyy runsaasti lisää. Ostin 5 kerää tätä väriä yhtä takkia varten, arvioimatta yhtään todellista menekkiä. Viidestä sai neuletakin oma tytär ja naapurin tyttö. Nyttyjä on jämäkorissa useampi, riittoisa lanka. Ikävä kyllä olisi varmaankin tarvinnut olla reippasti isommat puikot, jotta mallineule näkyisi kunnolla. En kuitenkaan halunnut takista liian "reikäistä" vaan halusin että se olisi lämmin.
Ohje oli helppo, tähän hieman isompaan lisäsin silmukoita, sillä ohjeen mukainen oli auttamatta pieni. Takki tehtiin yhtenä kappaleena alhaalta ylös ja hihan silmukat poimittiin. Ei siis kiinnitettäviä saumoja, hurraa! Hihan suut hieman mietitytti, olisin halunnut tehdä resori-hihansuut, mutta päädyin pysymään ohjeen mukaisessa nurja kerros oikein kerros jne. Koska takki on muuten suht väljä ja pitkä, ajattelin että hihan suut voisi purkaa ja pidentää resorilla ensi talveksi, jolloin takki saa lisää käyttöikää. Saa nähdä muistuuko mieleen enää ensi syksyn...
(kuvien ottaminen puolitoista vuotiaasta on lähes mahdotonta...)
Onpas suloinen takki, ja vielä suloisempi ipana! Mie en enää edes yritä kuvata valmistuneita neuleita lapsen päällä, liian vaikeaa :D Upeat sukat alemmassa postauksessa...
VastaaPoistaKiitos! Aikamoisen tapahtuman tuosta kuvaamisesta kyllä parhaimmillaan saa, jos vaate kutittaa tai neiti on sillä tuulella.
VastaaPoistaTulinpa vastavierailulle... Aivan ihana neuletakki! Tuo puoltoistavuotiaan kuvaamisen vaikeus on todettu täälläkin, kuvista tulee kyl suloisia, mut ei niistä mitään näe siitä, mitä on yrittänyt kuvata :)
VastaaPoistaVälillä on kyllä uskomattoman vaikea saada edes hieman siedettävää kuvaa lapsesta, siis työn kannalta. Lapsi on kyllä suloinen kuin nappi mutta kun yrittäis mielummin tuota neuletakkia kuvata... =D
VastaaPoista