20. toukokuuta 2010

Aarteita

Omat äitienpäivälahjukset jäivät esittelemättä, kun huivit valtasivat blogin. Nämä on vielä lähes kaksi viikkoa myöhemmin ihan pakko esitellä, sillä osa liittyy blogiin ja osa tuleviin käsityötaitajiin.

Sain lahjaksi vyyhdinpuut, tosin jo hieman ennen äitienpäivää. Halusin kyllä sen kerijälaitteen, mutta vyyhdinpuut oli miehelle myyty, joten iloitsen siitä. Vyyhtejä minulla ei ole mitenkään yletöntä määrää, mutta tarve näille on, jos aikoo joskus keriä kerälle noita merinosilkkejä. Ja lisäksi sain uudet kesämuumiastiat ja lahjakortin lankakauppaan. Kun akuuttitarve nostaa päätään, voin ostaa lankaa lakosta huolimatta, sillä lahjakortit tässä lakossa sallitaan käyttää. :D


Sitten siihen jälkikasvuun. Ikäähän meidän taaperolla on vasta kuukauden vajaa kaksi vuotta. Sain lahjaksi ihanan tyynyliinan, jonka kauniin kuvion neiti on aivan itse painanut. Odotin tälläisiä ehkä joskus ala-asteen loppuvuosilta, mutta en todentotta vielä alle kaksi vuotiaalta! Onhan heillä ollut hoitaja auttamassa mutta silti äidin mielestä aivan upea! Ja nuo varret neuvottiin tekemään suoraan, meidän tyttö oli halunnut olla taiteellinen ja teki jokaiseen aina kurvin. Kauniimpia ne näin on, jos äidiltä kysytään :D

Sain jokin aika sitten Iso-Mummulta ison laatikollisen vanhoja käsityölehtiä. Joukossa on niin suomen- kuin ruotsinkielisiä lehtiä sekä uusia ja todella vanhoja kappaleita. Hyvin on mummu lehtensä säästänyt. Mies ei lämmennyt vuoden 1953 Neulonta- ja virkkauslehden vinkille kimonohihaisesta miesten villapaidasta. Eikä miesten villaisille uimahousuille. Niin se muoti muuttuu, kuinkanhan suosittuja ovat villaiset uima-asut aikanaan olleet?


Löytyi näistä toki myös monta toteutettavaakin mallia. Lähinnä lasten ja vauvojen neuleina. Mutta en minä ehkä tyttärellekään tekisi sitä villaista uimapukua. Mutta aikamoisia aarteita nämä lehdet silti ovat, kyllä näistä löytää helposti inspiraatiota uusiin neuleisiin. 

6 kommenttia:

  1. Kuinkahan villaiselle uikkarille käy, kun se kastuu? Voipi olla, ettei sen jälkeen enää peitä oikeista paikoista :-)

    VastaaPoista
  2. Tätä mäkin vähän mietin :D Ehkä ne on tarkoitettu vain auringonottamiseen... Tosin ei kyllä varmaan kauhean viileät tuohon tarkoitukseen :)

    VastaaPoista
  3. Ihania lahjoja oot saanu! Mullakin on 70-luvun lehtiä ja niissäkin on jo huvittavia ohjeita, varmasti noin vanhoissa kaksinverroin. Ihanaa että niitä on säästelty. :)

    VastaaPoista
  4. Ihanaa tosiaan että on säästetty ja nämä on vielä tosi hyvässä kunnossa. Onhan se kiva tehdä pieniä aikamatkoja näiden parissa. Ja huvittavia ohjeita, niitä löytyy kyllä monta :D

    VastaaPoista
  5. Voi mikä aarre! Olisi kiva voida joskus vilkuilla niitä.
    Kudotut uimapuvut oli käytettyjä ja suosittuja aikanaan. Trikoo keksittiin muistaakseni 1930-l, mutta se oli aika kallista. Uimapuvut tehtiin aina villasta (villatrikoosta), koska se ei märkänä löystynyt niin paljon kuin puuvillainen.

    VastaaPoista
  6. Juuli: Kiitos uimapukuinfosta :D Mummu myös mainitsi, että on useammankin uimapuvun itselleen neulonut mutta ajattelin, että se oli vain innokkaimpien neulojien innostus tuolloin. Kyllähän noita saa lainata vilkuiltavaksi :D

    VastaaPoista

kiva kun kommentoit :)