Kesä

Syksy saapui, toivottavasti kuitenkin vain hetkeksi, eilen oli äitikin pipo päässä hiekkalaatikolla. Tässä kuvia meidän terassin kesästä, ajasta jolloin aurinko vielä paistoi ja lämmitti.

Herneryteikkö näyttää tältä. Sitä olisi voinut istutuksen jälkeen hieman karsia mutta eipä tullut tehtyä ja nyt se on kasvanut aivan mahdottomaksi. Satoakin on jo saatu.



Tomaatintaimia on kolme ja satoa on tullut peräti yksi =) ja taimet olisivat tykänneet lämpimimmistä säistä, ehkä satoakin olisi enemmän. Taimet ovat ehkä saaneet hieman liikaa vettä. Liikakastelu ei todellakaan ole tyypillistä minulle, joten tätä täytyy oikein ihmetellä. Mutta tässä se on, ensimmäinen itse kasvatettu oma tomaatti. Siellä se on tuossa keskellä...



Retiisimaa ja pikku kastelija.



Mansikkaamppeli, joka on jäänyt ripustamatta mihinkään ja linnutkin syö marjat. Marjoja on tullut ihan mukavasti ja satoa olisi loppukesäksikin tulossa mutta yksi erityisen röyhkeä lintu yrittää aina ehtiä ensin.



Fammun lahjoittama oregano, jota Stiina hoitaa ja nyppii mielellään.

Valmista

Tein ystävälle syntymäpäivälahjaksi samanlaisen tunikan kuin siskollenikin.
Lankana tällä kertaa oli Novitan Jasmin. Lankaa meni vajaa viisi kerää, sillä tein tunikasta hieman pidemmän kuin mallissa, sillä siskon versio oli mielestäni hieman liian lyhyt tunikaksi.




Hyvää Syntymäpäivää Suvi!

Kesän satoa

Kesän ensimmäiset retiisit on poimittu!



Toukokuu on ollut touhua täynnä enkä ole ehtinyt kirjoittaa lainkaan terassille tehdyistä istutuksista. Täytyy kyllä ihmetellä, että yleensäkään mitään on enää elossa, sen verran huono kastelija olen. Jostain syystä se vaan aina unohtuu... onneksi nyt on pikku apuri jonka avustuksella kastelukin sujuu.

Tomaatin taimia on kolme, tosin sadon tuottamisen kanssa näyttäisi olevan ongelmia, tomaatti kun näyttäisi tarvitsevan paljon aurinkoa ja lämpöä. Onneksi sitä on nyt tarjolla ja toivottavasti koko loppu kesänkin.

Tomaattien lisäksi purkkiin on istutettu myös hernettä ja retiisiä. Retiisien kanssa hieman arkailin harvennuksessa ja nyt raukka parat eivät mahdu kasvamaan kunnolla. Olen auttanut parhaani mukaan ja napsinut isompia talteen sieltä täältä koko viikon ajan. Hyvältä maistuvat vaikka pieniä vielä ovatkin.

Herneisiin on tämän päivän aikana puhjennut kukkia, joten satoa on sittenkin odotettavissa. Lajiltaan nämä ovat sokeriherneitä eli syödään kuorineen. Tosin näidenkin kanssa oli hieman harvennusongelmia... ja nyt laatikossa kasvaa yksi iloinen ryteikkö. Mutta näyttäisi tosiaan siltä, että satoa saa tästäkin huolimatta odottaa.

Uusin istutus on anopilta saatu dahlia, joka löysi vihdoin paikkansa oven vierestä. Olen harmitellut, että aiemmin ruukussa olleet krysanteemit olivat hieman lakastuneet ja ruukkuun tarvitsisi hankkia uusia kukkia. Samalla pitäisi ostaa dahlialle ruukku... no puolitoista viikkoa myöhemmin vihdoin raksutti, ehkä tuon dahlian voisi laittaa tuohon ruukkuun niin säästyy taas reissu kauppaan. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Ehkä jopa jossain vaiheessa saan kuvia myös tänne kurjista tomaatintaimista ja rehottavista herne- ja retiisipenkeistäni.

Valmista

No nyt voi laittaa kuvaa valmiista. Eli ylläri oli lahja siskolleni Niinalle, joka juhli syntymäpäiviään eilen. Onnea Niinalle!



Neulottu Novita kesä 2008 lehdessä olleen mallin mukaan. Lankana Tennessee, jota meni vajaa 4 kerää kokoon S.

Se toinen ylläri menikin telakalle, sillä hermostuin samosiin. Palaan työn pariin kunhan tunteet hieman viilenevät ja puikot pysyvät sormissa... Hihat ja hieman yläosaa vain puuttuu, joten kyllä se Sanna vielä valmistuu!

Lankaakin on tullut ostettua tässä välissä ja useamman kerrankin vielä. Kuvia ei ole enkä viitsi ottaa, koska meidän perheessä ja kaveripiirissä on synttärikausi niin pahana että paljastuu vielä...

Ooo tämä muutti meille!

Ei Stiina, hän on asustanut meillä jo 11 kuukautta, mutta tuo Stiinan alle jäänyt laukku muutti meille äitienpäivänä. Joku on ollut kiltti ja ihana äiti...



Ja kyllä sisään mahtuu hyvin alle vuoden ikäinen lapsi... Ehkä se on hieman suuri... Suuri mutta upea! Kyllä äidin nyt kelpaa.

Valmis!

Sain Lina-pipon eilen illalla valmiiksi. Ja kuten aiemmin aavistelin, se ei todellakaan mahdu minulle... luovuin toivosta jo puoli välissä ja neuloin siitä yhden kuvion lyhyemmän ja nyt se sopii Stiinalle kuin valettu! Testasimme sitä tänä aamuna ja hieno tuli, vaikka neiti ei kyllä ollut piposta yhtä innoissaan kuin äiti... No ainakin on yksi kerä vähemmän kodinhoitohuoneessa.



No sitä paremmalla syyllä saan neuloa itselleni nyt uuden ja koska selvästi neulon tiiviimpää jälkeä kuin malli sallisi, aion lisätä silmukoita, jotta saisin vihdoin itsellenikin pipon. Tällä kertaa kokeilen tuota unikon väristä bambua, koska se on niiiiiiiiiiiiin ihanan tuntuista.

Eikö se kevät tule koskaan?

Täällä sataa taas lunta. Kevät ei tullut vieläkään. Stiina tykkäsi ja puksutti ulkona kolmisen tuntia. Isi oli keilaamassa, joten äiti sai rauhassa oleskella kotona eli touhuta turhuuksia. Näin suloiselta näytettiin kun herättiin.



Stiinalla on Fammun neulomat villasukat, marttojen ohjeilla tehty mutta erikoisuutena on virkattu koristereuna, sekä alpakasta neulottu villatakki, jota on käytetty ja paljon. Näissä pysyy lämpimänä tuiskussa ja myrskyssä. Kyllä äidinkin täytyy pian saada jotain Stiinalle valmiiksi asti.

Kevättä on kuitenkin rinnassa meidän keittiössä.

Istutin ohraa, vaikka mies halusi rairuohoa, koska ohra on rumaa... No siinä se kasvaa ja kaveriksi löytyi puput, joista toinen sai kokea Stiinan tiputan lattialle-leikin kohtalon. Liimasin korvan kiinni, mutta typeryyttäni kuvittelin, että se ei tippuisi uudelleen mutta sama kohtalo odotti jälleen pientä pupua. Takana on villin näköinen helmililjani.

Mutta täällä me lumipyryn keskellä odotetaan kesää tai ensin kevättä ja sitten kesää. Sitten me möllötetään terassilla ja nautitaan kesästä. Juodaan aamuteetä isin kanssa. Äiti neuloo ja Stiina leikkii. Juostaan keinumaan ja maistellaan mansikoita naapurin tyttöjen kanssa. Tosin terassille täytyisi hankkia ensin kesäkalusteita, kovasti olen niitä katsellut mutta vielä on hieman aikasta ostaa niitä, kun tuota luntakin vielä tulee taivaan täydeltä. Voi meitä.