Hiljaista kuin huopatossutehtaalla...

Kevääseen on mahtunut tahaton blogihiljaisuus, neulottu on mutta ei vain ole ehtinyt kuvaamaan. Tosin osaa ei vielä kuvatakaan. Ja ei täällä ihan hirveästi ole neulottukaan. Välillä on ollut jopa parin päivän taukoja, jolloin puikkoja ei ole vilkaissutkaan. Tai no on vilkaistu mutta samalla huokaistu ja käännetty katse toisaalle. Pelkäsin jo, että nyt iskee tännekin neulomistauko, mutta seuraavana päivänä jo sormet halusivatkin jatkaa.

Blogitauolle saattaa olla syynsä. Tämä on vähän innostunut noista huiveista. Enkä ole edes ihan varma tykkäänkö niistä... missä niitä sitten käytän? Täällä kun ei juhlita kauhean fiinisti kauhean usein. Tosin voihan tuon kaulalle kiertää ihan töihin lähtiessäkin, mutta raaskiiko sitä? Siksi näitä onkin tullut tehtyä vain muille. Tämä esiteltävä on kuitenkin ihan oma. Muille onkin sitten puikoissa runsaissa määrin toukokuuta varten... Niistä myöhemmin toukokuussa.

Ohje: Shetland Triangle Lace Shawl
Lanka: Drops Alpaca väri 4010 helmenharmaa, 140 g
Puikot: 4,5 mm
Koko: 160 x 70 cm

Shetland on ihana! Tykkään tuosta kuviosta ihan mielettömästi. Se on niin kaunis ja vielä helppo neulottavakin. Kaavion oppi kyllä nopeasti ulkoa. Tämän kanssa ryhdyin ahneeksi ja ajattelin, että teen vielä 15. kuvion. Huivilla oli vaan kokoa jo niin paljon, että vaikka lankaa näytti olevan reilusti, ei se sitten kuitenkaan riittänyt. Jouduin purkamaan reunakuvion 13. riviltä ja harmitti.

Pingottaessa harmitti vielä enemmän, sillä huivilla oli purkamisesta huolimatta kokoa niin etten meinannut saada sitä mahtumaan mihinkään pingottumaan. Tai sanotaan mihinkään turvalliseen paikkaan pingottumaan... En tiedä kuinka kauan muut pingottaa huivejaan, mutta mulla se aina vähän venahtaa, koska töiden jälkeen ei aina vaan ehdi. Tämäkin sai kuivua kuusi päivää kaikessa rauhassa saunan lauteiden alla. No onpahan ainakin kuiva.

Lakkokin pitää, enää ei ole edes vaikeata mennä lankahyllyjen ohi kaupassa. Lankakaupassa olen käynyt kerran ostamassa äidille lankaa, joten sitä ei lasketa. Oli kyllä mieli haikeana lähteä tyhjin käsin kotiin, en ehkä ihan heti eksy toiste. Mutta posti toi jo helmikuussa tilatun langan edellisellä viikolla ja sitä olen sitten ihastellut ja paijaillut. Huvinsa ne on lakkolaisellakin.

Ja esitellään se arvontavoittokin vielä, vaikka lahjottu on jo aika päiviä sitten. Kuva on iltahämärässä otettu, paremman löytää Heidin kutomosta.

Faffan sukat

Nämä harvinaisen isot ja työläät sukat on vihdoin lahjottu eteenpäin. Näiden vuoksi metsästin metsänvihreää nallea ympäri kaupunkia. Vihdoin löysin samaa sävyä tarjoustalon hyllystä kaikkien kerien alta oikeana sävynä kolme kerää. Aiemmin ostin samaa lankaa kaksi kerää, mutta sävy taittoi aivan eri suuntaan ja kaksi kerää minulla oli alun perin tätä työtä varten. Saako seitsemästä 100 g kerästä kaksi herrasmiehen kokoista metsästyspolvisukkaa? No saa ja jäähän sitä vähän ylikin...

  

Ohje: Gentleman's Shooting Stockings with Fluted Pattern by Nancy Bush
Lanka: Nalle aloevera metsänvihreä noin 280 g
Puikot: resorissa 2½ mm, muu sukka 3 mm

Aikaa näiden tekemiseen meni vajaa kuukausi. Luulin, että menisi kauemmin, sillä sukat olivat todella varrekkaat. Välillä pidin taukoa lisälangan etsimisen ajan, sillä jos minun pitäisi neuloa kokonainen varsi uudelleen, en halunnut neuloa ainakaan enempää purettavaa. Jotta toisen sukan syndrooma ei nostaisi päätään, tein toisen sukan resorin valmiiksi, kun ensimmäisen sukan kantapää oli valmis. Näin sain jatkaa ensimmäisen sukan valmistuttua suoraan mallikertaa ja tuntui kuin toinen sukka olisi neulonut itse itseään. Ja toisen sukan puurtaminen oli helpompaa, kun ei enää tarvinnut miettiä montako mallikertaa neuloo ja miten ne kavennukset osuvat kohdalleen.

Ohje oli mukava neulottava ja suhteellisen helppo, ainoastaan nuo pohjekavennukset pitivät tarkkana ja tällöin ohjetta piti seurata koko ajan. Sukat tein 12 s isommalla silmukka määrällä kuin ohjeessa, joten kavennuksetkin sain tehdä kahteen kertaan. Kavennukset tekivät ihan kivan kuvion pohkeeseen ja osuivat juuri sopivasti saajansa jalkaan. Muutenkin Faffa oli sukistaan otettu ja olihan se kiva kuulla, että itse tehdystä pidetään. Komiat on ja taas kerran olen hirmu tyytyväinen.

Arvontalaulu on laulettu

Arpajaiset on vietty ja voittaja arvottu!

Onnellinen voittaja on:  Kutomuksen Heidi
Laitatko Heidi yhteystiedot osoitteeseen tuplatneuloo [at] gmail.com, niin laitan palkinnon postiin.

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Välineharrastelua ja lakkoilua

Vaikka on aprillipäivä niin tämä on ihan totta. Minä olen lakossa, lankalakossa, viimeiset langat kotiutuivat Turun kädentaitomessuilta. Nyt on 11. päivä menossa ja hengissä edelleen. Katsotaan miten kauan kestän. Aloitin tämän lankalakon suunnitellusti ja minulle tyypilliseen tapaan. Eli hamstrasin ihanuuslankoja kotiin ajoissa, jotta kiusauksia ei olisi niin paljon tarjolla... Mutta riittäähän noita ihania uutuuksia koko ajan. Loppu vuosi on tavoitteena, luultavasti lankean jo ensi viikolla...

Tekisi mieli ottaa kuva kaikista viime hetken ostoksista, mutta en jaksa kerätä niitä säilöistään esille. Mies nauroi, kun yritin epätoivoisesti tunkea laatikkoa kiinni, survottuani sen täyteen lankaa. Toivottavasti kukaan vaan ei avaa sitä laatikkoa ennen kuin tiedän mitä teen niistä sinne ahdetuista langoista. Tässä vielä viimeisiä, mutta minulle ensimmäisiä noroja.

Ja koska lankaa ei saa enää ostaa, hamstrataan sitten muuta. Täällä on visa vinkunut. Ja postimies hikoillut. Neulojalla on omatekoinen joulu.

Tilasin silmukkamerkkejä Succablokki tehtaalta, ihania. Lahjana sain kaupan päälle avainperän. Minulla on ollut akuutti avainperän tarve jo useamman viikon mutta en ole saanut ostettua eikä mieleistäkään ole tullut vastaan. Avainperä siis tuli tarpeeseen ja on neuleharrastelijan suuri ylpeys. Kiitos!

Ja kirjoja. Neulekirjoissa on vain se hankala puoli, että jos löytyy kiva ohje ja lankaa ei ole omissa varastoissa niin houkutus on kyllä äärettömän kova. Toisaalta onpahan ohjeita, joilla neuloa noita lankoja pois. Tai tässä tapauksessa myös virkata...!

30 cm minikierrepuikkoja ja pitsi-Addeja Titityyltä. Nyt voi neuloa sukkia ja huiveja.

Ja sitten ostin ihanan pussukan Hipulta Taitomaasta. Tähän voi sitten piilottaa kaikki pienet tavarat turvaan pikku sormilta... Vielä kun löytäisi kivan käsityöpussukan jostain. Täältä löytyy kyllä ompelukone itseltäkin, peräti kaksi, mutta toinen pitäisi viedä korjaamolle ja toiseen ei ole käyttöohjetta ja yhteistyömme ei oikein toimi. Ja luultavasti sekin kaipaisi hieman huoltoa.

Ja tänään vielä voi osallistua arvontaan, huomenna arvotaan ja paketti lähtee postin mukana voittajalle sitten tiistaina.

Haruni

Jouduin tekemään töitä, jotta otsikko menisi oikein. Kotona neuloessa on puhuttu koko ajan hanurista. Jep, hauskaa on ollut. Mutta minä olen neulonut huivin, hurjaa. Näin harunin ekan kerran Soilen blogissa ja ensimmäinen ajatus oli "hui, miten tollasen saan aikaan". No neulomalla.

Ohje: Haruni by Emily Ross, ohje Ravelrystä
Lanka: Pirkanmaan kotityö ohut pirkkalanka 95 g
Puikot: 4 mm pitsi Addit
Koko: jäi kiireessä mittaamatta, mutta isompi siitä tuli kuin mitä ajattelin

Ihana työkaveri jää vuorotteluvapaalle ja halusin ilahduttaa häntä huivilla. Muistin harunin ja epäröin, mutta uskalsin töihin. Helppoa kuin heinänteko. Ohje oli hyvä ja selkeä. Ensimmäisen mallikuvion oppi nopeasti ulkoa, toisen kanssa sitten vähän väliä piti tarkistella, missä mennään. Silmukkamäärä kasvoi hurjasti ja kerrosta neuloi iäisyyden. Hieman heikoista virkkaustaidoista huolimatta, päätin tehdä päättelyn virkkaus vaihtoehdolla, sillä sen ohje oli ensin ja sen jopa ymmärsin iltamyöhällä. Myös päättely tuntui kestävän iäisyyden ja lopussa käsissä oli vain rutussa oleva huivi. Eipä näyttänyt yhtään siltä kuin kuvissa. Ei muuta kuin veteen ja nuppineulat esiin. Onneksi pingottamista oli harjoiteltu.

Harunin kanssa homman siis piti mennä kuin vettä vaan... Tai sitten ei. Huivin kuvio ei oikein avutunut minulle siinä lattialla kömpiessä. Oven takaa kuului vaatimus päästä katsomaan mitä se äiti puuhaa. Hermot kiristyivät ja posket punottivat. Huivi oli kurtulla eikä tuntunut mahtuvan alustalleen mitenkään. Kun kolmatta kertaa nypin nuppineuloja pois työstä niin meinasi hanuri jo lentää nurkkaan. Sormet olivat tunnottomat vielä monen tunnin päästäkin. Mutta haruni hävisi pingotustaistelun.

Minä kun tein tyttärelle kahdessa illassa mini-lehmuksen sukkalangan jämästä. Tytärtä kiinnosti harunin kanssa leikkiminen todella paljon. Keskeneräinen työ piti nostaa aina yläilmoihin turvaan huoneesta poistuessa. Ekalla kerralla en nostanut ja kun palasin istui neiti paikallani ja puikot heiluivat vauhdilla. Sinäänsä on neidillä tyyli hallussa, aivan oikein vispasi puikkoja, mutta vähän vielä pitäis harjotella tuota tekniikkaa. Yhtään silmukkaa ei ollut tosin pudottanut, puikkojen kärjillä oli vaan nostellut lisää silmukoita sieltä täältä. Ehkä sitten muutaman vuoden päästä... Mutta mini-lehmuksen kanssa harjoittelin pingottamista ja täytyy ihmetellä miten mytystä tulee kaunis huivi.

Ikävä kyllä kuvien ottamiseen ei jäänyt kauheasti aikaa ja tietysti kamerasta loppui akku. Lähikuvat oli otettava latauksen jälkeen iltamyöhällä. On se kaunis ja kevyt ja ilmava ja hieno! Neuloja on tyytyväinen ja ylpeä. Lopuksi vielä pikku neidin pikku lehmus.

Ohje: Lehmus Ullasta
Lanka: Katia Laine Nylon 30 g
Puikot: 4 mm
Koko: 50 x 28 cm

Ja arvontaan saa vielä osallistua.

Onnea!

Onnea blogille! Blogi täytti maaliskuussa vuoden. Tarkkaa päivämäärää ei ole muistissa eikä sitä blogistakaan näe, sillä kun olen päivittänyt tunnisteet ajan tasalle, on ensimmäisten kirjoitusten päiväykset menneet uusiksi. Siksi juhlitaan nyt kun vihdoin ehditään.

Mukava on ollut raportoida ja esitellä lankoja ja töitäni. Ja kiva on myös että tännekin on joku eksynyt niitä tarkastelemaan. Jostain syystä tuntuu, että puikoilla on viime aikoina ollut vain sukkia, joten tavoitteena on neuloa muutakin seuraavan vuoden aikana.

Ja koska on kiva että joku saa lahjan, blogille sellaista ei voine antaa, tähän viestiin viimeistään 1.4. kommentoivien kesken arvotaan jotain kivaa. Ja koska lankavarastot ovat mitä ovat, on se kiva varmasti lankaa,  mutta muutakin. Onnea!

Wollmeise

Asiasta tietäville ei tarvinne muuta mainita.




Muille tiedoksi, että näitä saa jos on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja nopea, näppärä, hyvä hermoinen ja onni on myötä. Minä halusin sen raparperin ja sain. Ja sen lisäksi kaksi muuta. Loppu viikosta uskalsin odottaa jo pakettia, mutta ei sitä torstaina laatikosta löytynyt. Menimme naapurin kanssa kauppaan ja naapuri kävi postissakin, minulla sinne ei ollut ikäväkseni asiaa. Kotiin tultua aloin selata uutta novitaa ja lehti ryökäle olikin syönyt postilapun sisuksiinsa ja wollmeiset odotti postissa! Onneksi mies oli niin kiltti, että lähti töiden jälkeen hakemaan.




Vähän jännitti mitä sieltä tulee. Miltä ne näyttää? Miltä ne tuntuu ja tuoksukin on kuulemma aika manna... Ihania herkkuja. 100% Merinot rivissä vasemmalta oikealle: Birkenrinde, Feldmäuschen ja Rhabarber.

Mitäs näistä sitten uskaltaa tehdä, jotta pääsevät arvoiseensa neulomukseen? Vai pitääkö näitä vain paijata ja silitellä... Nuo Knotty sormikkaat ja monet muut Laris Designin sormikkaat innostavat. Twinistä tulisi ilmeisesti kestävämmät sukat ja nämä kun on kaikki merinoa niin enpä tiedä. Pistetään tarkkaan mietintään ja neulotaan vasta kun tiedetään. Nyt vain silitellään...