26. toukokuuta 2010

Swallowtail


Hieman jo hymy hyytyy näiden huivien teossa, pingoittamisessa ja kuvaamisessa. Ensin työ etenee lentäen, silmukoiden lisääntyessä alkaa neulominen hidastua ja lopulta tuntuu, että neuloo vain yhtä samaa silmukkaa ja kierrosta iäisyyden. Kun huivin vihdoin saa valmiiksi pitää se pingottaa ja se vaatii suunnittelua, aikaa, lattialla rämpimistä, nuppineuloja ja kipeitä sormenpäitä. En saa huivia ikinä kohdilleen ekalla kertaa, en vaikka kuinka sunnittelisin. Ja kun se on lopulta kuiva, pitää huivi kuvata. Koko huivi ei mahdu millään kuvaan, jos ei kuvaa samalla myös koko huonetta. En jaksaisi siivota erikseen kuvaamista varten, joten aina täytyy sitten säätää ja miettiä ja puntaroida, miten huivin kuvaisi parhaiten.


Viimeisin riemuvoitto on tässä. Jostain syystä Swallowtail oli huivikokeiluistani se vaikein. Tai no syytä ei tarvitse pahemmin miettiä, lanka tökki ja pahasti. Liian ohut lanka ja isot puikot, tuntui että työstä ei tullut yhtikäs mitään. Onneksi en ehtinyt ostaa kuin kolmea erilaista ohutta lankaa huiveja varten... Saattaa mennä hetki jos toinenkin ennen kuin tartun seuraavaan vyyhtiin. Ja ensi kerralla ehkä sitten kaksinkertaisella langalla. Tämä on 30-vuotislahja ystävälle, joten aikarajoitus pakotti tekemään loppuun. Alkuperäisellä ohjeella tehtynä tästä olisi tullut suhteellisen pieni, joten käytin pepperknitin muokkauksia saadakseni isomman huivin.



Ohje: Swallowtail Shawl by Evelyn A. Clark
Lanka: teetee Elegant pinkki
Puikot: 4 mm Addi-pitsipyörö
Koko: 174 x 85 cm

Mutta se on valmis, se on unelman kevyt, se on räikeän pinkki ja sanoinko jo valmis. Ja se on mitattu, kerrankin, kokoa löytyy 174 x 85 cm. Huomattavasti isompi kuin ennen pingotusta. Tuo ensimmäinen mallineule oli aika puurtamista. Ja nuppujen teko hieman jännitti, sillä jotkut väittivät vaikeaksi. Ei se lopulta vaikeaa ollut, turhaan neuloin neljä muuta huivia välissä ja välttelin tätä.



Swallowtail on kaunis ja varmasti joskus teen sen uudelleen, mutta eri langasta. Tosin Elegantista tehtynä huivi oli ihanan ohut ja ilmava, kerrassaan täydellinen juhlia varten. Eilen pääsi puikoilta jälleen kerran yksi shetlantilainen, tällä kertaa tytön hoitotädille. Sain sen eilen illalla pingotettua ja tämän kevään huivit on kyllä sitten tässä. Ja kesähän alkaa sitten ensi viikolla ja KYHiä varten on huivisuunnitelmat valmiina...

10 kommenttia:

  1. I-H-A-N-A kaunis huivi!
    Tyylikäs, ikimuistoinen lahja ystävällesi.
    Ritva

    VastaaPoista
  2. Hurmaava, kaunis, ihana huivi! Ja jälleen niin kauniit kuvatkin. :)

    VastaaPoista
  3. On kyllä hieno huivi, ja väri on herkku!

    VastaaPoista
  4. Tosi nätti ja ihana väri! Onneksi jaksoit loppuun saakka. ;) Tuo pingottaminen on kyllä tosi tympeetä. Vähän niin ku lankojen päättely.. Toivois siinä vaiheessa jo että olis koko homma valmis ja ohi. =D

    VastaaPoista
  5. Siona: Gracias! How lovely that I have a Spanish reader too!

    Hepuli: Kiitos!

    Ritva: Kiitos ihanista kehuista. Musta on kiva antaa itse tehtyjä lahjoja ja näin kauniita erityisesti. Ja tuo on aivan saajansa näköinen, tismalleen.

    Heidi: Kiitos! Muutama hyvä kuva mahtuu aina joukkoon, kun räpsin noita. Tosin nää mun huivikuvat on aina aika samanlaisia :D

    Hillanen: Kiitos!

    Outi: Kiitos, väri on täysin saajansa näköinen ja oli helppo valinta. Ja rouvalla on tätä väriä enempikin niin tiesin lempparin heti.

    Riikka: Kiitos ja sanos muuta, mä vähän pidän jo tosta lankojen päättelystäkin, siis nyt kun oon tutustunut vielä kauheampaan pingotukseen. Ois kiva tehdä sellanen työ, joka ois puikoilta päästyään valmis.

    VastaaPoista
  6. Hyvin olet kuvaukset suorittanut, huivi näyttää rapsakalta ja ihan täydelliseltä, väritystään myöten.

    VastaaPoista

kiva kun kommentoit :)